Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31, 00023 Valtioneuvosto

Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamiseksi (LVM/2219/03/2016)

Suomessa toimivien yhteisö- ja kansalaisradioiden (esim. Lähiradio Helsingissä ja Radio Robin Hood Turussa) toiminnan ja kehittämisen edellytykset tulee mielestämme turvata lainsäädännössä ja uudella toimilupakaudella. Viittaamme tässä myös Euroopan Neuvoston suosituksiin ja Euroopan parlamentin päätöslauselmaan "Kansalaismedia Euroopassa" (2008/2011(INI)), joka tukee viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä ja "pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina". Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kannustaa jäsenmaita tunnustamaan kansalaismedian erityisen asema lainsäädännössä, toimilupaehdoissa ja taajuuksien turvaamisessa sekä tukemaan taloudellisesti kansalaismedian toimintaa.

Esitämme, että kansalaistoimijalähtöiseen epäkaupalliseen yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaan myönnetään erityisiä toimilupia ja että tällaista radiotoimintaa harjoittavat luvanhaltijat vapautetaan valvontamaksuista. Toimilupa tulisi myöntää yhteisö- ja kansalaisradioille pidemmäksi aikaa kuin kaupallisille toimijoille, sillä niukemmin resurssein toimittaessa on tarvetta voida jakaa investointien kustannukset pidemmälle ajalle.
Samalla kun kehitämme yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaa, pidämme tärkeänä julkisen palvelun Yleisradiota. Koska Ylellä on erityisasema ja rahoitus perustuu verotukseen, sen valvontamaksua ei pidä korottaa, vaan pikemminkin on perusteltua vapauttaa myös Yle valvontamaksusta.
Radioiden toimiluvissa tulee määrätä yleishyödylliseen uutis- ja ajankohtaistoimintaan journalistinen totuudellisuus- ja tasapuolisuusvelvoite, jolla edistetään sananvapautta, hyvää journalismia ja median monimuotoisuutta.

Toisin kuin sanomalehden, jota säätelee painovapauslaki, kokonaisen radioaseman ei pidä muutenkaan saada toimia vain esimerkiksi jonkun yksittäisen puolueen tai yhteiskuntapoliittisen kampanjoinnin välineenä. Toki esimerkiksi juuri yhteisö- ja kansalaisradion toimintaan kuuluu, että yksittäisissä ohjelmissa kulloisenkin yhteisön ääni voi tulla esiin nimenomaan autenttisena ja ”yksipuolisena”. Journalismiinkaan ei kuulu, että jokainen yksittäinen juttu on täydellisesti ”tasapainotettu”, vaan että aiheen käsittely kokonaisuudessaan samoin kuin ohjelmisto kokonaisuudessaan täyttää journalismin laadulliset ja eettiset vaatimukset. Yksittäiset jutut ovat eri asia kuin koko radioaseman ohjelmatoiminta tai koko uutis- ja ajankohtaistoiminta.

Mielestämme radiomainosten määrää ohjelmavirrassa pitää säädellä ja 20 prosentin enimmäismäärä ohjelmissa on ehdoton maksimi. Mainonnalle on tyypillistä runsaat toistot, mikä ohjelmiston kokonaisuuden laatua ajatellen vähentää ohjelmiston informaatioarvoa, laatua ja kuunneltavuutta. Määrärajoituksesta luopumineen perustuva mainonnan määrän kasvun vaikutus olisi dysfunktionaalinen eikä tuottane kaupallisille toimijoille kestäviä vaikutuksia vaan ilmeisesti enemmän ei-toivottuja vaikutuksia. Olisi vastaanottajan sananvapauden ja yleisen ohjelmistotarjonnan monipuolisuuden kannalta merkittävä heikennys, mikäli mainokset valtaisivat nykyistä suuremman osan parhaista kuuntelu- ja katsomisajoista, joihin niillä on pyrkimys keskittyä. Kun median ohjelmisto yksipuolistuu mainonnan lisäämisen vuoksi niinä aikoina, jolloin kyseisen median käyttö on useimmille mahdollista, merkitsee se kokonaiskontaktiaikoja väestötasolla mitaten merkittävää kuluttajalähtöisesti ajoitetun ohjelmatarjonnan laadun yleistä heikentymistä.

Kansan Radioliitto ry

Esa Ylikoski                       Kaisa Pannimaa-Pätsi
puheenjohtaja                      sihteeri