25-vuotiaan Lähiradion ylläpitäjä esittää:
Yhteisöradioille perustukea myös Suomessa

Yhteisöradiot, kansalaismedia, "median kolmas sektori" toimivat Suomessa pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelmantekijöiden voimin. Toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä, sosiaalisia hyötyjä tuottavaa toimintaa. Yhteisöradioilla on tärkeä tehtävä elinikäisen oppimisen, medialukutaidon ja toiminnallisen mediakasvatuksen edistäjänä. Suomalaisilla yhteisöradioilla on merkittävä osuus myös mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Keskittynyt, ketjuuntunut ja ylikansallinen kaupallinen media ja Yleisradio eivät kykene hoitamaan yhteisöradioille ominaisia sosiaalisia ja ilmaisuvapauteen liittyviä tehtäviä. Yhteisöradiot ja muu kansalaismedia tavoittaa ja aktivoi ryhmiä ja yhteisöjä, joita kaupallinen tai valtiollinen media ei tavoita.

Yhteisöradiot toimivat Suomessa hyvin niukoin taloudellisin resurssein, koska julkinen perusrahoitus puuttuu. Kynnys perustaa uusia yhteisöradioita on kansalaisjärjestöille korkea. Yhteisöradiot toimivat kaupallisten radioiden rinnalla samojen toimilupaehtojen alaisina, toisin kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten yhteisöradioiden erityinen luonne on tunnustettu lainsäädännössä ja valtioiden tukipolitiikassa. Esimerkiksi Ranskassa toimii noin 600 vapaata yhteisöradiota, jotka saavat tukea kansallisesta viestinnän tukirahastosta. Saksan liittotasavallassa on olemassa säännöllinen yhteisömedian taloudellinen tuki, samoin Englannissa ja Itävallassa. Myös muissa pohjoismaissa Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa valtiot tukevat yhteisöradioita merkittävästi.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan "Kansalaismedia Euroopassa" (2008/2011(INI)) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä ja "pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina". Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kannustaa jäsenmaita tunnustamaan kansalaismedian erityisen asema lainsäädännössä, toimilupaehdoissa ja taajuuksien turvaamisessa sekä tukemaan taloudellisesti kansalaismedian toimintaa.

Myös Suomen eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunta on pitänyt hyvin tärkeänä ottaa viestintäpolitiikassa huomioon ei-kaupallisten, muun muassa erilaisia väestöryhmiä palvelevien yhteisöradioiden toimintamahdollisuudet.

Yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaa 25 vuotta harjoittaneen Kansan Radioliitto ry:n liittokokous (27.3.2013) esittää, yhtyen Suomen yhteisöradioliiton esityksiin, seuraavaa:
1. Yhteisöradioiden/kansalaismedian erityinen asema yleishyödyllisenä toimintana tunnustetaan toimilupalainsäädännössä.
2. Yhteisöradioille/kansalaismedialle luodaan pysyvät tukimuodot, joiden avulla turvataan
toiminnalle välttämättömät perusresurssit ja tekninen infrastruktuuri.
3. Yhteisöradioille turvataan lähetystaajuudet riippumatta siitä, onko lähetys- ja vastaanottotekniikka analoginen vai digitaalinen.
4. Yhteisöradiot vapautetaan musiikin tekijänoikeusmaksuista tai säädetään toiminnan yleishyödyllisyyden perusteella kohtuullinen vuotuinen kertakorvaus.

Kansan Radioliitto ry Folkets Radioförbund rf, liittokokous 27.3.2013